Esineet

Käytä allaolevaa lomaketta selataksesi esineitä.

Hae esinettä nimellä:

Melnin valuutat

Rahojen historia

Ensimmäinen ja suurin mantereenlaajuinen kauppakansa olivat saagit. He kokivat, että metallien punnitseminen oli liian hankala tapa suorittaa maksut. Niinpä kauppiaat kokoontuivat yhteen pohtimaan tätä suurta ongelmaa. Pitkien neuvottelujen (eli vuosien) jälkeen he päättivät sulattaa metallit tietyn painoisiksi litteiksi kiekoiksi ja painoivat kiekkojen toiselle puolelle sen aikaisen suurkauppakillan vaakunan (kaksi kärppää) ja toiselle puolelle Sagrian vaakunan (kuu, aurinko ja laiva.)

Saagien kauppojen mukana levisi Agareja ympäri Melniä ja seuraavana olivat kääpiöt jotka innostuivat painattamaan omia rahojaan. Kääpiöt, jotka olivat ylpeitä seppiensä taidoista päättivät valaa arvokkaampia ja taitavammin tehtyjä rahoja. Valuutan arvosta syntyi melkoinen kilpailu kääpiöiden ja saagien välille. Kääpiöt kuitenkin, vuosituhansien paremmalla kokemuksella, tiesivät keinon lyödä kauniimpaa rahaa kuin saagit. Kilpailu rahan arvosta alkoi jäädä saageilla toisarvoiseksi asiaksi, koska he kuitenkin hallitsivat kauppamahtia. Saagien keskuuteen syntyikin sanonta, että "Lyököön kääpiöt kaunista rahaa koloissaan mutta me ymmärrämme sen käytännön arvon." (Kääpiöt ovat aina olleet hieman nihkeitä kaupankäynnin suhteen muiden rotujen kanssa.) Kaikilla kääpiöillä on yhteinen rahayksikkö ja rahanarvo. Myös haltiat käyttävät samaa valuuttaa keskenään. Tietenkin jokaisella rahapajalla on oma tunnuksensa, jonka he lyövät kolikkoon.

Vähitellen muutkin valtiot näkivät rahan lyömisen hyödyn ja hienouden. Näin alkoi virrata myös muiden valtioiden valuuttaa maailman markkinoille

Kansa	Platina	Kulta	Hopea	Pronssi	Puolikas	Kulma	Kurssi
Sagrian	Ul	Aucr	Agari	Silt	Cupe	Clid	+/- 0

Kansa	Platina	Kulta	Hopea	Pronssi	Puolikas	Kulma	Kurssi
Kääpiöt	Thornu	Elektri	**	Krone	Krun	Uart	1,25
Haltiat	Mith	Eal	Ilitl	Whealai	Whal	Qual	1,15
Haran	Pond	Huntar	Sirki	Gird	*	*	1,1
Mavalan		Mynth	Cope	Gyft	*	*	0,9
Velmera		Lhiar	Trabe	Prik	*	*	0,9
Veenda		Pego	Amia	Dapri	*	*	0,85
Metha		Dipe	Aluna	Palaka	*	*	0,8
Jonai		Aul	Agi	Yina	*	*	0,75
	4000	400	40	4	2	1

*Jokaisella kansalla on oma nimityksensä pronssi-puolikkaasta ja -kulmasta. Yleensä nimitys on johdannainen saagien sanoista: cupe ja clid.

** Kääpiöt eivät lyö rahaa hopeasta, koska se on heille pyhä metalli. Sen sijaan he käyttävät suunnilleen yhtä arvokasta mustarautaa rahan lyöntiin. Tämän kolikon nimi on Muora.

Kääpiöillä on vielä seitsemäs rahayksikkö, Trithor. Sen arvo on noin 10 platina-thornua. Trithor lyödään lumoutuneesta platinasta eli haltioiden kielellä mithrilistä ja ihmiset kutsuvat lumoutunutta platinaa jaloplatinaksi. Tämä lumoutunut platina on itsensä luonnon lumoamaa ja normaalista platinasta on erittäin vaikeaa tehdä lumottua pelkän intuaali-magian avulla.

Puolikkaat ja kulmat

Mustaraudassa, hopeassa, kullassa, platinassa ja jaloplatinassakin esiintyy puolikkaita ja neljänneksiä mutta niitä ei ole lyöty vaan ihmiset ovat keskenään halkoneet kolikoita aina tarpeen vaatiessa. Arvokkaiden kolikoiden puolikkaat ja kulmat eivät siis virallisesti kuulu rahayksiköihin mutta silti niitä esiintyy ja yleensä ne hyväksytään normaalina valuuttana.

Alun perin Saagien kauppakomppanialla oli tarkoitus, että vain kauppakomppaniaan kuuluvien kiltojen jäsenillä olisi oikeus käyttää lyötyjä rahoja. Koska kauppaa käytiin suuremmissa erissä, ei vähäarvoisille kolikoille ollut käyttöä ja siksi niitä ei suunniteltu lainkaan lyötäviksi. Vähitellen kauppakomppanian kolikoita joutui kiltojen ulkopuolisten kauppiaiden ja kaupankävijöiden haltuun ja tästä seurasi se, että kolikot alkoivat loppua mahtavalta kauppaliitolta.

Kauppaneuvosto pohti ongelmaa kokouksessa ja siellä päätettiin, että rahaa aletaan lyömään kaikkien käyttöön mutta siitä peritään oma maksunsa. Näin perustettiin ensimmäinen virallinen rahapaja. Rahapaja laski joka vuosi tietyn määrän kolikoita liikenteeseen noin neljänneksen kalliimmalla hinnalla siitä mikä oli kolikon materiaalin grammahinta.

Koska raha oli yleistynyt kaikkien kansojen keskuuteen ja ihmiset halkoivat kolikoita (lähinnä pronsseja) puolikkaiksi ja kulmiksi, niin kauppakomppania päätti virallisesti ruveta painamaan myös pronssipuolikkaita, cupeja ja pronssikulmia, clidejä.

"Sota" väärentäjiä ja huijareita vastaan

Metallit, joista lyötiin ensimmäiset viralliset rahat olivat aina puhdasta sataprosenttista metallia (kultaa, hopeaa tai pronssia) mutta sitten, kun se levisi kiltojen ulkopuolelle ihmiset alkoivat viilailla kolikoita ja kerätä sitä itselleen pieninä hippuina. Vaikeina aikoina, kun metalleja ei ollut saatavilla, kauppakomppania sekoitti rahoihin halvempia metalleja ja rahojen arvo luonnollisesti laski. Nostaakseen rahojen arvoa, rahoihin lisättiin jalometalleja mutta ei niin paljoa, että rahat olisivat olleet "täysin puhtaita." Raha väärennöksiä esiintyy Melnissä, aina halpaseoksista rahoista vain päältä "kullattuihin" kolikoihin.

Oikeat rahan tuntijat pystyvät tutkimalla näkemään onko rahassa liikaa halpametalleja tai onko rahassa väärä leima tai onko rahaa viilattu. Rahojen standardi-mitat ovat: halkaisija 30 mm ja paksuus 2 mm. Rahojen painot on lueteltu alla.

Metalli Paino (g)

Jaloplatina 35

Platina 30

Kulta 27

Hopea 15

Pronssi 21

Puolikas 11

Kulma 5

Rahattomat kansat

Monissa kulttuureissa ei ole omaa rahayksikköä, joten siellä käytetään vaihdantataloutta ja punnitaan jalometalleja (myös valmiita kolikoita) vaa'alla. Tässä on yleisiä vaihdantatalouden arvoja Agareissa:

Noin ½ kg hopeaa 64 ag

Härkä 90 ag

Lehmä 75 ag

Hevonen 60 ag

Sika 25 ag

Vuohi 50 ag

Kana 0,2 ag

Tuoppi olutta 0,02 ag

Ruisleipä 0,02 ag

Pitkämiekka 18 ag