Magunia

Hallitsija	Nelpan Caratos
Hallitusmuoto	Teokratia
Väestö	Dracerit 78%, Daonit 14%, Enharit 3%, Muut rodut 5%
Kielet	Drass 86%, Daon 12%, muita kieliä 2%
Luonnonvarat	Puu, metallit, kala, vehnä
Tärkeimmät kauppatavarat	kauppatavarat Villa, tupakka, suitsukkeet
Uskonnot	Kaikki jumalat
Vauraus	Köyhä
Liittolaiset	Daakonia
Viholliset	Hydania
Teknologian taso	Keskiaika
Ilmasto	Lämmin

Magunian valtio syntyi Kolmen kuun ajan alkupuoliskolla Kehämeren kaakkoisosassa sijainneen loisteliaan Dracesian raunioista. Mustanauringon sodan runtelema Dracesia hajosi kahtia Maguniaksi ja Hydaniaksi verisen sisällissodan seurauksena. Nykyistä Hydaniaa asuttavat Enharit vetäytyivät entisen Dracesian vähemmän kärsineisiin pohjoisosiin ja sulkivat rajakaupunkien portit lähestulkoon kaikelta liikenteeltä. Vastaavasti runsaslukuisemmat dracerit jäivät uskonnollisten johtajiensa kanssa uudelleenrakentamaan uutta yhteiskuntaansa nykyisen Maguniana tunnetun valtion alueelle.

Toisin kuin Hydaniassa, Maguniassa suhtaudutaan magiaan suopeasti. Dracerien keskuudessa pappistaikuus on yleisempää kuin velhot omine loitsuineen. Kaiken kaikkiaan magian lahjan omaavat henkilöt ovat erittäin kunnioitettuja ja arvostettuja kansan keskuudessa.

Arvostus magiaa kohtaa näkyy Magunian vaakunassakin, jossa on kuvattuna musta korppi keltaisella pohjalla. Siinä musta korppi symbolisoi viisautta ja keltainen väri edustaa tiedonvaloa ja elämän viisautta.

Elinkeinot

Pääasiallisia elinkeinoja Maguniassa ovat maanviljely, kalastus ja lampaankasvatus. Melko pitkä kesä ja viljavat maat takaavat hyvän ja riittävän sadon, jolla pärjätään talven yli. Maguniassa verotus on valtion suurista menoista johtuen raskasta ja tavallinen kansa saa tehdä tosissaan töitä selvitäkseen verotaakastaan. Hyvin pienelle ja etuoikeutetulle osalle kansasta vaurautta tuo tupakanviljely. Tupakkaa viljellään rannikon tuntumassa ja vain joillakin suvuilla on oikeus viljellä ja myydä sitä. Erittäin tärkeä vientituote ovat myös suitsukkeet, joiden valmistamisella on Maguniassa pitkät perinteet. Monista eri kasveista valmistetut ja eri tuoksuiset suitsukkeet tekevät kauppansa ja tuottavat hyvän voiton. Kaikilla on oikeus valmistaa kaikkia muita suitsukkeita paitsi pyhää Sarchsaa. Pyhä Sarchsa valmistetaan Valkopetäjien erittämästä vaaleasta pihkasta, joka kuivuttuaan muuttuu vitivalkoiseksi. Tarkoitukseen sopivia Valkopetäjiä kasvaa ainoastaan Jalzigin kaupungin lähistöllä Ei-kenenkään vuoriston rinteillä, jossa vallitsee sopivan lauhkea ja kuiva ilmasto. Pyhää Sarchsaa saavat valmistaa ainoastaan papit, eikä sitä myydä eteenpäin, vaan kaikki käytetään valtion menoissa. Poltettaessa pyhä Sarchsa tuottaa miedon imeläntuoksuista vaaleaa savua, jolla sanotaan olevan pyhiin näkyihin johtavia vaikutuksia.

Hallinto

Magunian hallitusmuoto on teokratia ja maata hallitsee papeista koostuva konklaavi. Konklaaviin kuuluu 23 jäsentä ja jäsenet valitaan kerran kolmessa vuodessa papiston keskuudesta. Jokainen konklaavin jäsen edustaa yhtä Melnin jumaluutta. Hallinnollinen keskus sijaitsee Jalzigin kaupungissa. Kaupunki on valtavan laaja ja hallinnon linnoitus sijaitsee sen keskellä. Uloimpana kaupungissa ovat kansan asumukset. Näiden jälkeen tulevat laajat pellot ja peltojen keskellä kohoaa valtava palatsikompleksi. Pelloille johtavat läheisiltä vuorilta monimutkaiset kastelujärjestelmät, jotka huolehtivat riittävästä kosteudesta ympäri vuoden. Pelloilla kasvatetaan kaikki hallinnon tarvitsemat maataloustuotteet perusvihanneksista pyhiin yrtteihin. Palatsikompleksi on korkeiden muurien ympäröimä ja kooltaan hyvinkin keskikokoisen kaupungin luokkaa. Kaikkien jumalien temppeleiden lisäksi palatsialueella sijaitsevat konklaavin jäsenten toinen toistaan hienommat palatsit ja uskotuimman henkilökunnan asumukset ja tilat. Alueella asuu myös paljon korkea-arvoista papistoa, sekä Magunian nimellinen johtaja.

Tätä ylimmäiseksi sanantuojaksi kutsuttua lähinnä edustuksellista virkaa hoitaa tällä hetkellä Nelpan Caratos. Ylimmäisen sanantuojan virka on elinikäinen ja uusi edustaja valitaan edellisen kuoltua. Nelpan Caratos on ollut virassaan vuodesta 198 Kolmen kuun aikaa. Hän on tällä hetkellä 68 -vuotias.

Ylimmäisen sanantuojan tehtävänä on toimia puheenjohtajana konklaavin kokouksissa, hoitaa edustustehtävät muiden valtioiden kanssa, sekä ilmoittaa konklaavin päätöksistä. Ylimmäinen sanantuoja toimii konklaavin valvonnassa, eikä hän pysty suoraan vaikuttamaan asioihin ja päätöksiin. Ylimmäiseksi sanantuojaksi valinta on suuri kunnia ja virka on erittäin haluttu, sillä hän nauttii suurta kunnioitusta ja hänen mielipiteillään on suuri painoarvo etenkin valittaessa tulevia konklaavin jäseniä.

Palatsialueen ylläpidon alati kasvavat kulut ovat valitettavasti suurimpia yksittäisiä syitä kansan kovaan verotukseen. Kansa on tottunut maksamaan suuret veronsa, koska Mustanauringon sodasta asti on puhuttu valtakunnan palauttamisesta Dracesian aikaiseen loistoonsa.

Yleensä tavallisella kansalla ei ole pääsyä palatsialueelle. Silloin tällöin jopa yksittäinen kansalainen, yleensä nuori neito tai nuorukainen, kutsutaan palatsialueelle löytämään elämän tarkoitustaan. Toisinaan tällaiset kutsut aiheuttavat omaisten keskuudessa ihmetystä. Kuitenkin kutsutut itse kertovat palatsialueen pyhyydestä ja jumalten läheisyydestä niin positiivisesti, että se entuudestaan valaa lisää uskoa kansaan. Näin ollen kansalla on edelleen vankka luottamus johtajiinsa ja näiden hengellisyyteen, vaikka jonkin verran on jo epäileviä ääniä alkanut kuulua konklaavin hengellisyydestä.

Magunian lait ovat verrattain lempeät verrattuna esimerkiksi Hydanian lakeihin. Kuolemanrangaistusta käytetään harvoin. Rikollisia ei kuitenkaan katsota suopeasti ja vaikka rangaistukset eivät olekaan väkivaltaisia ja sisällä aina verenvuodatusta, saattaa rikollinen teostaan riippuen joutua vangituksi tai pakkotyöhön pitkäksi aikaa. Lakia ja järjestystä kaupungeissa valvoo kaupunginkaarti, joka koostuu Magunian armeijan sotilaista.

Historia

Magunian samoin kuin Hydanian varhaishistoria on pelkkien arvailujen ja suullisten tarinoiden varassa. Todennäköisesti nykyistä Hydaniaa asuttavat enharit asuivat edesmenneen Dracesian alueilla alunperin. Tarinoiden ja kielentutkimuksen mukaan dracerien sukujuuret ovat lähtöisin eteläisemmän kansan, daonien parista. Tarinat puhuvat siitä kuinka lohikäärmeet kutsuivat 3125 perhettä valituiksi ja kutsuvat heidät mukaansa pohjoiseen. Lohikäärmeet johdattivat heidät enharien keskuuteen ja jakoivat heidät sukukunnittain enharien kyliin. Epävirallisten tutkimusten ja arvelujen mukaan tämä oli yksi lohikäärmeiden rodunjalostuskokeilu, joka kuitenkin jäi kesken epämääräisten syiden takia Kaaoksen ajan lopulla.

Nämä kaksi hyvin erilaista kansaa elivät rinnakkain, mutta omissa yhteisöissään. Jossain vaiheessa erimielisyydet nousivat luonnollisesti pintaan, jolloin käytiin ensimmäinen verinen sota näiden kahden kansan välillä. Lohikäärmeiden kadottua ja näiden kahden kansan jäätyä oman onnensa nojaan, löysivät he ilmeisesti titaanien vaikutuksesta seitsemän elämänohjetta. Tästä syntyi historian ensimmäinen hallintomuoto, jossa päätäntävalta on jaettu useammalle kuin yhdelle henkilölle. Molempien kansojen johtajista koostuvan konklaavin avulla he pystyivät elämään rinta rinnan yhdessä, mutta kahtena kansana. Seitsemän ohjetta korostivat hengellisyyden tärkeyttä ja fyysisen voiman tarvetta. Satojen vuosien ajan erimielisyyksien kipinä pystyttiin pitämään kurissa aina Mustan auringon sotaan asti.

Mustan auringon sota muutti kaiken. Sota oli tuhoisaa ja veristä heti alusta alkaen Gxotarin joukkojen vyöryessä kuningaskunnan yli. Monet pienemmät kylät tuhottiin kokonaan maan tasalle ja ne katosivat kartalta. Hieman suuremmista jäi hyvin vähän ja osaa niistäkään ei enää rakennettu uudelleen. Kaupungit sen sijaan säilyivät, vaikka kärsivätkin pahoja vaurioita. Dracesian armeija yritti parhaansa mukaan taistella kaaosta vastaan, mutta se oli vain lopun viivyttämistä. Valtavat määrät intuaaleja sai surmansa ja taivaanrannassa loimuavat tuhottujen kylien rauniot eivät antaneet paljoa toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Näihin aikoihin alkoivat myös enharien ja dracerien välit kiristyä lukuisten erimielisyyksien vuoksi. Aikojen saatossa seitsemän elämänohjetta unohtuivat ja näiden kahden kulttuurin erilaisuus alkoi hiertää toisiaan entisestään.

Mustan auringon sota loppui aikanaan ja se tiesi myöskin ikiaikaisen Dracesian valtion katoamista kartalta. Kahden Dracesian valtakulttuurin suhteet olivat vakavasti törmäyskurssilla ja lisäksi myös koko Dracesian silloinen hallinto oli tuhottu. Mikään ei enää pitänyt tätä muinaista valtiota kasassa eivätkä enharit ja dracerit pystyneet löytämään mitään yhteistä syytä jatkaa yhteiseloa saman hallinnon alla. Erilaiset kulttuurit ja kielet jo yksistään riittivät siihen, että lähes kaikesta syntyi riitaa ja syttyi verinen sisällissota. Näille kahdelle kulttuurille ei riittänyt koko mantereen pahasti raunioittanut Mustan auringon sota, vaan heidän piti sotia ja tappaa toisiaan vielä lisäksi lähes kaksikymmentä vuotta. Sisällissota vaati lukemattomia uhreja lisää. Sisällissodan alettua Dracesian riveissä taistelleet mannunkääpiöt ja salohaltiat sanoutuivat irti ihmisten sodasta ja vetäytyivät omille asuinmailleen eristykseen eivätkä halunneet olla enää missään tekemisissä kummankaan ihmiskansan kanssa. Sisällissodan päätyttyä vuonna 18 Kolmen kuun aikaa Dracesia jakautui kahdeksi valtioksi: Enhareiden hallitsemaksi Hydaniaksi ja Dracerien hallitsemaksi Maguniaksi.

Magunian ja Dracerien hallitsijaksi nousi Maghan Fera, joka oli hyvin vanhoillinen ja jumalia kunnioittava mies. Neuvonantajineen hän sääti lait. Hän oli yksinvaltias, mutta noista ajoista hallinto on siirtynyt enemmän ja enemmän papistosta kuuluvan konklaavin harteille ja nykyään konklaavi hallitsee maata ja ylimmäiseksi sanantuojaksi kutsutun valtion päämiehen virka on vain nimellinen. Ei voida myöskään sanoa, että nykyhallinto olisi erityisen hengellinen. Lähinnä konklaavin jäsenet käyttävät jumalia ylläpitääkseen omaa yltäkylläistä ja loisteliasta elämäänsä.

Pohjoisen naapurimaansa Hydanian kanssa välit rauhoittuivat näennäisesti lähes välittömästi sisällissodan jälkeen. Pitkä sisällissota oli kuluttanut molempien osapuolten patoutumat ja vihan loppuun, eikä enää ollut tarvetta taistella. Vaikka välit ulospäin olivatkin rauhaisat ja alkuaikoina nämä kaksi nuorta valtakuntaa kävivät jopa kauppaa keskenään, niin välejä alkoi hiertää Hydaniaan jääneiden dracerien kohtelu ja vainoaminen. Kaupankäynti Hydanian kanssa päättyi käytännössä kokonaan Hydanian eristäytyessä muusta maailmasta.

Sotalaitos

Köyhyydestä ja vanhoillisuudesta johtuen Magunian armeija on varustukseltaan heikko ja perustuu enemmänkin määrään kuin laatuun. Sotavoimien selkärangan muodostavat jalkamiehet, joiden varustus on melko sekalainen, koostuen lyhyistä ja pitkistä miekoista, sekä monenlaisista nuijista, sotavasaroista ja keihäistä. Jalkamiesten pääasiallisena haarniskana toimii nahkahaarniska tai ketjupaita. Jalkamiesten lisäksi lyhyin jousin ja nahkahaarniskoin varustautuneet jousimiehet, sekä kevyet ratsujoukot täydentävät armeijaa.

Hydanian rajan läheisyydessä sijaitsee useita linnoituksia ja noin kaksi kolmasosaa Magunian armeijasta majailee näiden rajalinnoitusten alueella. Linnoitukset on rakennettu Magunian valtion alkuaikoina Kolmen kuun ajan alussa.

Uhat

Ehdottomasti suurimman uhan Magunialle aiheuttaa Hydania. Mikäli olosuhteet Hydaniassa muuttuvat oleellisesti tai vanhat erimielisyydet kärjistyvät jälleen, voi seurauksena olla pitkä sota. Daakonian kanssa Magunia on hyvissä väleissä ja mahdollisen sodan Hydaniaa vastaan syttyessä, saattaa Daakonia liittoutua Magunian kanssa.

Ei-Kenenkään vuoriston laitamilla lähinnä Daakonian puolella elävät Kalman-barbaarit aiheuttavat satunnaisia ongelmia rajaseuduilla myös Magunian puolella.

Mikäli verot vielä kiristyvät ja kansa alkaa herätä ja vaatia muutosta, saattaa seurauksena olla ajautuminen täyteen sekasortoon.

Ilmasto ja maantiede

Magunia sijaitsee lämpimällä ilmastovyöhykkeellä. Kesät ovat kohtalaisen pitkiä ja lämpimiä ja talvet leutoja ja yleensä lumettomia. Satokausi on melko pitkä ja riittää hyvin yhden runsaan sadon tuottamiseen vuodessa. Syksyt ovat usein tuulisia ja runsassateisia ja keväät vastaavasti melko vähäsateisia.

Magunia rajoittuu pohjoisessa sekä Hydaniaan ja Endoriaan. Idässä rajoittavana tekijänä on Ei-kenenkään vuoristo. Etelässä rajanaapurina on Daakonia. Läntisen rajan muodostaa Maailmojenlahti. Maasto on pääasiassa alavaa, lukuun ottamatta Ei-Kenenkään vuoristosta työntyviä kukkulaisia alueita.

Kasvillisuus

Alava ja ravinteikas maaperä rannikolla tarjoaa hyvän kasvualustan laajoille metsille, joiden hallitsevia puulajeja ovat monet lehtipuut, kuten pyökki, tammi ja vaahtera. Kohti itää mentäessä maasto muuttuu kuivemmaksi ja laajat ruohotasangot hallitsevat maisemaa.

Olennot

Magunian metsät ovat pullollaan monenlaista riistaa linnuista suuriin hirvieläimiin. Riistaeläinten lisäksi myös erilaiset pedot ovat hyvin edustettuina. Ruohotasangoilla liikkuu suuria biisonilaumoja ja näitä metsästäviä susia. Tasankoalueilla laidunnetaan runsaslukuisia lammaslaumoja.

Ihmisten lisäksi Magunian alueella elää salohaltioita ainakin Kirielin metsässä Mephetosin kaupungin koillispuolella. Mannunkääpiöitä tiedetään elävän ainakin suolakukkuloilla Anghesin kylän kaakkoispuolella ja Morasinin kaupungin lounaanpuoleisilla kukkuloilla. Paladriyhteisöjä ei tiedetä Magunian alueella olevan.

Muista olennoista, mäkijättiläisiä, tavataan silloin tällöin ja vuorijättiläisiä ja kivijättiläisiä lähinnä satunnaisesti Ei-kenenkään vuoriston laitamilla. Asumattomilla alueilla elää runsaasti örkkejä ja peikkoja.

Tekstin kirjoittanut : MoR, NorAdron

Tulostettava versio tästä tekstistä