Chautario

Sivistyksen viimeiseksi etuvartioksi ja magian itäiseksi kehdoksi kutsuttu Chautario tunnetaan erityisesti sen naisvaltaisesta yhteiskunnasta ja suhtautumisesta magiaa kohtaan. Chautarion valtaväestöä ovat nubereenit ja alueella asustaa jonkin verran myös jorakeja ja saageja.

Chautarion arkkitehtuuri on sulavalinjaista ja siroa ja suosii pylväitä ja pylväskäytäviä ja silmää miellyttäviä rakenteita ja muotoja. Monenlaiset reliefit ja patsaat kuuluvat kaupunkikuvaan.

Chautarion vaakunassa on kuvattuna tummanpunaisella pohjalla valkoinen kultaisin riimuin kirjailtu loitsukäärö.

Elinkeinot

Pääasiallisia elinkeinoja tavallisen kansan keskuudessa ja kaupunkien ulkopuolella ovat metsästys, kalastus ja maanviljely. Myös keräilyä harjoitetaan jonkin verran. Kaupankäynti on varsinkin rannikkokaupungeissa erittäin vilkasta ja tärkeimpiä vientituotteita ovat Chautarion alueella runsaasti esiintyvät lyijy ja elohopea. Chautarion eteläosat ovat otollista aluetta silkkiperhosille ja silkkiä tuotetaankin suuria määriä. Chautario on Melnin suurin silkintuottaja. Silkkiä tuotetaan toki jonkun verran myös läntisessä Melnissä, mutta sen laatu ei ole yhtä korkeaa kuin Chautarion silkin. Sekä raakasilkki, että siitä valmistetut valmiit kankaat ovat tärkeitä vientituotteita.

Hallinto

Chautariota ovat perinteisesti hallinneet velhottaret ja nykyinen hallitsija velhotar C'ielen Aloana kuuluu vanhaan ja arvostettuun hallitsijasukuun ja on hallinnut maataan noin 130 vuoden ajan. Koska magia on vahvasti läsnä Chautariossa, ei ole mitenkään epätavallista, että hallitsijoina toimivat voimakkaat velhottaret kykenevät lykkäämään vanhenemisen taakkaa kehostaan ja saattavat olla vallassa jopa satoja vuosia. Tätä ei kansan keskuudessa pidetä outona tai epäluonnollisena, vaan osoituksena omistautumisesta saadun tehtävän suorittamiseen.

Magiaan suhtaudutaan suurella kunnioituksella ja tästä syystä magiaan liittyviä lakeja ja rajoituksia on paljon ja rangaistukset väärinkäytöksistä ovat ankaria. On kaikkien edun mukaista, että esimerkiksi voimakkaiden loitsujen heittäminen ja porttien aukaiseminen toisille olevaisuuden tasoille on kokonaan kielletty kaupunkien sisäpuolella. Velhot eivät saa siis edes omissa yksityisissä asunnoissaan suorittaa voimakasta magiaa tai kutsumista vaativia tutkimuksia. Voimakkaan magian ollessa kyseessä, on aina vaarana että jokin menee vikaan ja tällöin pahimmassa tapauksessa koko lähiympäristö on vaarassa.

Kaupunkien turvallisuudesta vastaa kaupunginkaarti, joka toimii kaupungin johtajan alaisuudessa. Suurimmat kaupungit on suojattu kivimuurein. Sethronin rajan tuntumassa olevat kaupungit ovat erityisvalmiudessa jatkuvasti ja niissä sotilaiden suhteellinen määrä on suurempi kuin muualla valtakunnassa.

Chautarion hallinnollinen keskus sijaitsee Minrushin kaupungissa.

Historia

Chautarion valtio on ollut olemassa noin Lohikäärmeiden uuden ajan puolivälistä lähtien, jolloin ensimmäinen velhotar alkoi johtaa nubereeneja. Alussa valtio oli hyvin pieni ja mitätön Sethronin ja Khiorangin pienten kuningaskuntien eteläpuolella, mutta on vähitellen laajentunut etelämmäksi ja voimistunut.

Nuoren valtion alkuajat olivat hyvin väkivaltaista ja rauhatonta aikaa. Nubereenit saivat turvaa lohikäärmeistä, sillä vähälukuinen kansa ei uhannut lohikäärmeiden olemassaoloa millään tavalla, vaan molemmat osapuolet kokivat jollain tasolla hyötyvänsä toisistaan. Yhteistyössä lohikäärmeiden kanssa oli myös varjopuolensa, sillä jatkuva sodan uhka piti pelon ilmapiiriä yllä. Lohikäärmeet käyttivät nubereeneja apunaan sotatoimissa Sethronia vastaan ja onnistuivatkin valloittamaan Kuunvalon metsän ja Linnoituskukkuloiden alueen aina nykyisen Gortathin kaupungin lähistölle asti eteläisestä Sethronista. Paljolti tämän sodan ansiosta nubereenit saivat lohikäärmeiltä runsaasti tietoa magiasta ja oppivat käyttämään ja hyödyntämään voimakkaita loitsuja.

Lohikäärmeiden uuden ajan lopulla lohikäärmeiden kadottua Chautario oli tosipaikan edessä, sillä lohikäärmeiden tuoma turva oli poissa ja nubereenien oli tultava toimeen omillaan. Sethron ei jättänyt käyttämättä voimasuhteiden muuttumista hyväkseen, vaan aloitti laajat sotatoimet Chautariota vastaan Ihmeiden ajan alussa. Sethron valloitti aiemmin menettämänsä alueet takaisin ja lisäksi myös nykyisen Noregathin kaupungin Chautariolta. Valtavat määrät sotureita kaatui verisissä taisteluissa. Kaikeksi onneksi myös Sethronin tappiot olivat sen verran mittavat, että sota päättyi ja nubereenit saattoivat aloittaa sodan haavoista toipumisen.

Rauhallista aikaa kesti aina Mustan auringon sotaan saakka ja tänä aikana Chautario vahvistui ja kasvoi hyvin omillaan pärjääväksi valtioksi, joka kykenisi puolustautumaan, jopa alituisen uhkan aiheuttavaa Sethronia vastaan.

Mustan auringon sota oli Chautarille aivan yhtä tuhoisaa aikaa kuin muillekin alueen valtioille. Vaikka Chautarion armeija puolustautui parhaansa mukaan, vähä vähältä Gxotarin joukkojen voima oli liikaa ja puolustajat jäivät alakynteen. Kun toivo ylivoimaisen vihollisen lyömisestä alkoi olla mennyttä, keskityttiin pääasiassa säilyttämään mitä säilytettävissä oli ja toivomaan, että paremmat ajat vielä koittaisivat.

Tuhoisa sota päättyi kuin päättyikin Gxotarin kukistumiseen ja valtava jälleenrakennus alkoi. Kaupungit olivat kärsineet suuria tuhoja ja niiden korjaaminen vaati paljon työtä. Pienempiä kyliä oli kadonnut käytännössä kokonaan kartalta ja osa näistä asutettiin ja rakennettiin uudelleen ja osa painui kaatuneiden mukana unholaan. Kulttuurillisesti suurimpia menetyksiä olivat monet vanhat yliopistot ja kirjastot, joiden mukana tuhoutui valtava määrä tietoa ja jopa lohikäärmeiltä peräisin olevia mahtavia loitsuja.

Nykyään Chautario on kohtalaisen vauras ja liittolaisensa Khiorangin kanssa enemmän kuin riittävän voimakkaita puolustautumaan mahdollista Sethronin hyökkäystä vastaan.

Sotalaitos

Chautarion armeija koostuu pääasiassa kevyistä jalkamiehistä ja ratsujoukoista. Pääasiallisena haarniskana on joko nahkahaarniska tai rengaspanssari. Kaikilla on jonkinlainen suhteellisen nopea ja helposti käsiteltävä heittoase, yleensä lyhytjousi, linko tai heittokeihäs. Vihollista pyritään heikentämään mahdollisimman paljon mahdollisimman kaukaa ja tähän osallistuvat myös soturivelhot. Varsinaisten tuholoitsujen lisäksi soturivelhojen tehtävä on harhauttaa ja hämmentää vihollisen joukkoja muun muassa illuusioilla ja mieleen vaikuttavalla magialla.

Chautarion armeijalla on tavallisen armeijan lisäksi myös eliittijoukko, jota kutsutaan Chavarien Ritareiksi. Tämä kuningattarelleen omistautunut itsenäinen organisaatio on tunnettu koko itäisessä Melnissä hippogriffeillä ratsastavista sotureistaan. Lentävät ratsujoukot antavat erinomaisen mahdollisuuden nopeisiin yllätyshyökkäyksiin jalkaväkeä ja maalla kulkevia ratsujoukkoja vastaan. Haittapuolena ne ovat hyvin haavoittuvia jousimiesten hyökkäyksille, sillä usein myös ratsastaja saa surmansa haavoittuneen tai kuolleen hippogriffin pudotessa maahan.

Uhat

Suurin uhka Chautariolle on Sethron, joka saattaa hyvinkin päättää hyökätä koska tahansa ilman ennakkovaroitusta. Toistaiseksi 150-vuotinen liitto Khiorangin kanssa on sujunut moitteettomasti ja liiton uhka on pitänyt Sethronin turvallisesti omilla maillaan, jos ajoittaisia pienimuotoisia rajakahakoita ei huomioida.

Oman haasteensa aiheuttaa myös Chautarion sijainti. Etelässä alkavat kesyttömät erämaat kuhisevat monenlaisia olentoja ja aiheuttavat toisinaan uhkatilanteita rajaseutujen kylille ja kaupungeille.

Ilmasto ja maantiede

Chautario sijaitsee lämpimällä ja subtrooppisella ilmastovyöhykkeellä. Ilmasto on kesäisin kuuma ja talvisinkin kohtalaisen lämmin. Monet viljelykasvit tuottavat kaksi satoa vuodessa. Sademäärät ovat kohtalaisia ja jakautuvat melko tasaisesti koko vuodelle. Runsaimmin sataa yleensä syksyisin.

Pohjoisessa Chautariolla on yhteinen raja sekä Sethronin että Khiorangin kanssa. Idässä rajoittavan tekijänä on Syvämeri ja lännessä Ei-kenenkään vuoristo. Etelässä sen sijaan raja on varsin häilyvä käsite ja Chautariolla on periaatteessa rajattomat laajentumismahdollisuudet, sillä varsinaisia valtioita ei sen eteläpuolisilla alueilla ole.

Kasvillisuus

Kasvillisuus on hyvin rehevää ja laajojen metsien pääasiallisia puulajeja ovat monet lehtipuut, kuten tammi ja pyökki, sekä hyvin kuumuutta kestäviä mäntyjä. Aukeita alueita peittävät monenlaiset ruohokasvit ja soilla lajikirjo kasvaa entisestään pienistä sammalista ja levistä suuriin köynnöksiin ja puihin.

Olennot

Chautarion eläimistö koostuu monenlaisista riistaeläimistä, kuten hirvistä, antiloopeista ja puhveleista ja petoeläimistä, kuten puumista ja karhuista. Metsästettäviä lintulajeja on niin ikään runsaasti.

Ei-kenenkään vuoriston läheisyydessä ja kukkulaisilla alueilla mäki- ja vuorijättiläiset ovat verrattain yleisiä. Örkkejä ja peikkoja esiintyy melko runsaasti metsissä ja kukkuloilla.

Haltioista ainakin salohaltioita asustaa Chautarion alueella. Ei-kenenkään vuoriston laitamilla ja kukkulaisilla alueilla on mannunkääpiöiden yhteisöjä. Ainakin yksi vuorenkääpiöiden kaupunki sijaitsee lähellä Ei-kenenkään vuoriston laitaa Chautarion lounaisosassa.