Tren'Doarin
Tren’doarin, entinen mannunkääpiöiden rakennustaidon loistelias taidonnäyte Iänikuisen metsän siimeksessä Alcandian kuningaskunnan alueella. Kaupunki on ainakin 1500 vuotta vanha ja antoi aikoinaan kodin yli 6500 mannunkääpiölle. Nykyään kaupunki on pelkkä eloton raunio ja mannunkääpiöiden pyhä paikka.
Kaupunki on rakennettu puoliksi maan alle ja puoliksi sen päälle ja se on rakennettu kokonaan kivestä valtavien suur-kuusien keskelle. Maanalainen osa koostuu useasta kerroksesta ja luolista, joista osa johtaa syvälle maan uumeniin kaivoksiin. Arkkitehtuuri on sopusuhtaista ja huolellista kääpiötyötä. Rakentamisessa on kunnioitettu kiveä, sekä myös ympäröivää luontoa. Suur-kuusten valtavan paksuja juuria ei ole katkottu vaan ne on taidokkaasti kierretty ja jätetty osaksi kokonaisuutta. Maan alla sijainneet osat olivat suljettuja muilta kuin kääpiöiltä ja siellä sijaitsivat ahjot, pajat, kaivokset sekä kääpiöiden asumukset. Maanpäällinen osa on massiivinen kivinen linnoitus kahdessa kehässä olevine muureineen. Maanpäällinen osa oli kaikille avoinna ja Tren’doarin oli aseistaan, teräksestään, sekä mustasta raudastaan läpi valtakunnan tunnettu paikka. Lukuisat kauppakaravaanit kävivät tekemässä kauppaa kääpiöiden kanssa. Maan päälle muurien suojaan on rakennettu muita rotuja varten yöpymistiloja joissa kauppiaat saattoivat viettää useita päiviä neuvotellen ja tinkien tunnetusti kovapäisten kääpiöiden kanssa.
Kaikki kuitenkin muuttui erään keväisen aamun hämärässä vuonna 405 Ihmeiden aikaa. Satojen mäki-, kivi- ja jääjättiläisten ja tuhansien örkkien ja peikkojen armeija hyökkäsi kaupunkiin. Kääpiöt olivat hetkessä valmiita puolustamaan kallisarvoista kaupunkiaan ja puolustautuivat raivolla hyökkääjiä vastaan. Jättiläiset pommittivat kaupunkia valtavilla lohkareilla ja örkit ja peikot vyöryivät tasaisena massana kohti kaupunkia. Taistelu oli rajua ja kääpiöt löivät hetkessä useita satoja örkkejä ja peikkoja maahan, mutta vihollisen ylivoima oli liikaa. Ensimmäisten muurien murtuessa massiivisen moukaroinnin seurauksena, kääpiöt joutuivat pikkuhiljaa perääntymään. Viholliset vyöryivät kaupunkiin. Jättiläiset aloittivat teurastuksen valtavilla aseillaan ja hitaasti mutta varmasti maanpäällinen osa tuhottiin ja vallattiin.
Jäljellä olleet kääpiöt vetäytyivät maan alle aikomuksenaan pakottaa örkit ja peikot ahtaisiin tunneleihin teurastettaviksi. Jättiläiset eivät luonnollisestikaan mahtuneet maan alaisiin luoliin. Taistelun kulku näytti muuttuneen ja kääpiöt pystyivät helposti pitämään asemansa maan-alaisessa osassa. Mutta sitten tapahtui odottamaton käänne. Kääpiöiden kimppuun hyökättiin myös maan alta päin. Ei ole aivan varmaa tietoa siitä olivatko hyökkääjät mannunkääpiöiden ikiaikaisia ja vihattuja vihollisia syväkääpiöitä vaiko jotain muita maan syvyyksistä peräisin olevia voimakkaita olentoja. Joka tapauksessa, yllätetyt kääpiöt kokivat hetkessä raskaat tappiot ja vielä hengissä olleet joutuivat tekemään raskaan päätöksen, heidän oli jätettävä rakas kaupunkinsa.
Kääpiöt vetäytyivät nopeasti hätätapauksia varten rakennettuja pakotunneleita kohden ja pakenivat romahduttaen samalla tunnelit perässään. Taistelu vaati yli 4800 kääpiön, tuhansien örkkien ja peikkojen, sekä satojen jättiläisten hengen. Kaupunki oli menetetty ja vain pieni osa kääpiöistä oli selvinnyt hengissä. Hengissä selvinneet kääpiöt vetäytyivät lähemmäksi rannikkoa, missä ne liittyivät ihmisten ja haltioiden joukkoihin tätä suurta pahuutta vastaan.
Ennen niin loisteliaasta kaupungista jäi jäljelle vain pahoin tuhoutuneet rauniot, eivätkä kääpiöt enää sodan loputtuakaan palanneet takaisin kaupunkiinsa vaan pyhittivät sen haudaksi kunnianosoituksena urhoollisesti taistelussa kaatuneille tovereilleen.
Nykyään kaupunki on vaarallinen paikka jonka ympäristössä ja sisuksissa vaeltelee lukematon määrä epäkuolleita olentoja. Tren’Doarin on yksi niistä paikoista, joissa melkoisella varmuudella voi törmätä epäkuolleisiin jättiläisiin. Koko paikan lähiympäristössä voi tuntea kauhun ja synkkyyden, joka raunioissa vallitsee.
Tren’Doarinin raunioiden syvyyksissä kerrotaan myös yhä hehkuvan siellä asuneiden kääpiöiden suurimman aarteen, ikuisen tulen ahjon. Ahjoa ei voitu ottaa mukaan vaan kaikki sinne johtavat tiet sorrutettiin ja näin ahjo saatiin piilotettua ikuisiksi ajoiksi kaupungin syvyyksiin.
Moni urhea seikkailija on lähtenyt katsomaan raunioita ja etsimään aarteita, joita luulisi kääpiöiden kaupungista löytyvän. Suurin osa ei ole palannut ja ne, jotka ovat palanneet, ovat palanneet täysin hulluina ja järkensä menettäneinä.
Tekstin kirjoittanut : MoR
Tulostettava versio tästä tekstistä
