Froemas

Kääpiöiden kulttuuria ja elintapoja tutkinut Mo’Arghon Maroun.

Yleiskuvaus

Louhimisen mestareina tunnetut froemasit, eli vuorenkääpiöt tunnetaan ennen kaikkea maanalaisen maailman hallitsijoina, jotka ovat tottuneet elämään syvällä vuorten uumenissa, jossa maanpäällisen maailman asukas tuntisi olonsa vähintäänkin ahdistuneeksi.

Rodullinen ulkonäkö

Ruumiinrakenteeltaan froemasit ovat vankkoja ja lihaksikkaita. Vuorenkääpiöiden keskimääräinen pituus on noin 125cm - 135cm ja ne painavat keskimäärin noin 70kg - 90kg. Froemasit ovat keskimäärin hieman kookkaampia kuin serkkunsa traedyrit. Heidän ihonvärinsä vaihtelee hyvin vaaleasta vaaleanruskeaan. Asuinalueella ei ole vaikutusta ihon tai hiusten väriin. Hiusten- ja parranväri vaihtelee vaaleanruskeasta mustaan. Myös vuorenkääpiöt arvostavat partaa ylitse kaiken muun henkilökohtaisen omaisuutensa. Sen vuoksi jokaisella itseään kunnioittavalla vuorenkääpiöllä on parta ja viikset ja mitä pidemmät sen parempi. Silmät ovat yleensä ruskeat, mutta myös sinisilmäisiä froemaseja tavataan. Siniset silmät ovat yleisempiä vaaleilla kuin tummilla froemaseilla. Vuorenkääpiönaiset ovat hieman miehiä hennompia rakenteeltaan ja myös heille kasvaa parta, mutta se ei ole heille yhtä tärkeä kuin miehille. Vuorenkääpiöiden keskimääräinen elinikä on noin 300 - 400 vuotta.

Maan alla ikuisessa pimeydessä elämiseen tottuneilla froemaseilla on erittäin hyvä pimeänäkö. Soihtujen valo ei liiemmin heitä häikäise, mutta auringonvalo kylläkin. Kaupungeissa on vain harvoin minkäänlaisia valonlähteitä, sillä froemasit kykenevät mainiosti toimimaan täydellisessä pimeydessä.

(Huomautus: Kuten traedyrien tapauksessa, myös froemaseilla parralla on muukin kuin vain ulkonäöllinen tehtävä. Siitä selviää muun muassa henkilön klaani ja asema klaanissa.)

Yleisluonne

Froemasien voisi sanoa olevan luonteeltaan järkähtämättömiä, sanojensa takana seisovia, pitkäjänteisiä ja huolellisia. Nämä piirteet tulevat esiin hyvin nopeasti, mikäli on heidän kanssaan vähänkään enemmän tekemisissä. Kun jokin asia otetaan työn alle, se tehdään loppuun huolella välittämättä siitä kuluuko aikaa tunti vaiko 500 vuotta. Jos sopimuksia solmitaan, niistä pidetään kiinni viimeiseen asti. Asioihin ja tekoihin ei myöskään rynnätä suin päin, eikä sopimuksia solmita ennen tarkkaa harkintaa kaikilta mahdollisilta kanteilta. Ulkopuolisten seurassa froemasit ovat melko hiljaisia ja yleensä tarkkailevat muiden tekemisiä sivusta. Osaltaan tämä johtuu siitä, että he eivät halua antaa väärää kuvaa itsestään tai loukata toista osapuolta, varsinkin jos kyseessä on jonkin toisen rodun edustaja. Kyseessä on siis tietynlainen kunnioitus toisia kohtaan ja vastavuoroisesti samaa kunnioitusta odotetaan myös muilta.

(Huomautus: Froemasien luonteesta saattaa saada kuvan, että he olisivat melkoisia jahkailijoita ja päättämättömiä. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä kaikki on tietenkin suhteellista ja asioiden pohtimiseen käytetty aika riippuu suoraan asian tärkeydestä.)

Vaatetus / Koristelu / Arkkitehtuuri

Vaatetus vaihtelee hyvinkin paljon asuinalueesta riippuen, mutta pääpiirteittäin vaatteet ovat käytännöllisiä ja tarkoitukseensa sopivia. Tämä tarkoittaa sitä, ettei esimerkiksi työvaatteissa ole mitään turhia osia tai tarpeettomia värejä. Työvaatteet ovat työvaatteita ja tarkoitettu työntekoon. Vastaavasti juhlavaatteet tai arkivaatteet on valmistettu sopimaan kyseisiin tilanteisiin tarvittavine väreine, koristeineen ja muotoiluineen. Yleisimmät käytetyt materiaalit ovat nahka, laera ja pellava. Nahkaa ja laeraa saadaan itse tuotettua, mutta pellava joudutaan hankkimaan maan pinnalta. Laera on hieman pellavankaltainen lähes vitivalkoinen kuitukasvi, joka kasvaa maanalaisissa luolissa, joista löytyy riittävästi ravinteikasta maata kasvuun. Laeraa on kohtalaisen helppo myös viljellä ja se ei vaadi valoa kasvaakseen.

Sekä miehet, että naiset koristelevat itseään muun muassa sormuksin, korvakoruin, rannerenkain ja kaulakoruin. Partakorut ovat miesten keskuudessa yleisiä, mutta naiset eivät niitä käytä. Korujen valmistukseen käytetään kaikki mahdollisia metalleja, paitsi hopeaa, joka on pyhä metalli froemaseille. Metallien lisäksi käytetään myös kaikkia mahdollisia kivilajeja, sekä jalokiviä, että ihan peruskiviä. Tavallisesta graniitinpalasestakin saadaan kaunis kivi koruun, kun se hiotaan oikein ja valitaan sopivan värinen palanen. Korujen arvo määrittyy sen käsityön laadun perusteella, eikä niinkään siihen käytetyn materiaalin. Jonkin verran myös tatuoidaan ja yleensä tatuoinnit sijaitsevat rinnassa, selässä tai käsivarsissa ja ne kuvastavat jotakin kyseiselle henkilölle tärkeää tapahtumaa elämässä.

(Huomautus: Itselleni, niin oudolta kuin se kuulostaakin, helpoin tapa tunnistaa oliko kyseessä mies- vai naispuoleinen froemas, olivat juuri partarenkaat, koska lähes poikkeuksetta miehet niitä käyttävät ja naiset eivät.)

Froemasien arkkitehtuuri eroaa melkoisesti traedyrien arkkitehtuurista. Siinä missä traedyrit rakentavat rakennuksia valtavaan luolaan, froemasit louhivat asuntonsa ja rakennuksensa suoraan kallioon. Rakennukset sijaitsevat suurten kallioon hakattujen katujen varsilla. Pääsääntöisesti huoneet ovat muodoltaan neliskulmaisia mikäli sijainti ja tila vain sen sallivat. Koska kaikki hakataan suoraan kallioon, tehdään työ erittäin huolellisesti ja tässäkin tapauksessa vain lopputuloksella on merkitystä, ei siihen käytetyllä ajalla.

Asuminen / Yhteiskunta

Froemasit, eli vuorenkääpiöt elävät syvällä vuorten sisällä valtavissa käytännössä ikuisesti säilyvissä kaupungeissaan. Vuorenkääpiöt elävät paljon syvemmällä ja eristyneemmin kuin mannunkääpiöt. Heidän kaupunkinsa ovat valtavia ja niiden asukasmäärä voi olla jopa 15000. Vuorenkääpiöiden kaupungista johtaa yleensä ainoastaan yksi erittäin hyvin vartioitu ja suojattu käytävä maan pinnalle. Tämän käytävän pääasiallinen tehtävä on tuuletus, mutta sitä kautta päästään myös tarvittaessa maan pinnalle. Kaupungeissa vallitsee pimeys, sillä froemasit näkevät hyvin pimeässä.

Froemasit ovat kaikista kääpiöistä taitavimpia kivenkäsittelijöitä ja metallintyöstötekniikatkin ovat korkealla tasolla. He rakentavat kaupunkinsa kokonaan kivestä, eivätkä käytä puuta lainkaan sen lyhyen käyttöiän takia. Kaupungit on käytännössä louhittu suoraan kiveen valtavalla huolellisuudella ja tarkkuudella. Kaupungin rakentaminen kestää vähintään sata vuotta, mutta useimmiten valmistumiseen kuluu satoja vuosia.

Kaupungin ulkopuolella sijaitsevat yleensä kaivokset, joista louhitaan jalokiviä, rautaa, sekä muita tarvittavia metalleja ja kiviä. Näistä raaka-aineista sepät valmistavat taidokkaita koruja, aseita ja haarniskoita, sekä käyttöesineitä erittäin suurella ammattitaidolla ja huolellisuudella. Mikäli kaupungin lähistöltä löydetään jo olemassa olevia käytäviä, ne tutkitaan huolella ja joko tukitaan sorruttamalla tai suljetaan jykevillä porteilla.

Säänvaihtelut eivät vaikuta syvyyksissä, joissa froemasit elävät. Lähinnä vulkaaninen toiminta saattaa aiheuttaa muutoksia lämpötiloissa.

Kaupunki koostuu useasta eri klaanista. Yhdessä klaanissa on yleensä 200 - 600 jäsentä. Kaupungin jokainen klaani toimii ja päättää omista asioistaan itsenäisesti, kuitenkin muut klaanit huomioon ottaen. Klaanien välillä on harvoin riitoja ja jos epäselvyyksiä ilmenee, ne pystytään yleensä selvittämään neuvottelemalla. Jokaisella kaupungilla on oma kuningas, jonka tehtävä ei ole niinkään hallitseminen, vaan armeijan johtajuus. Joissakin tapauksissa lähellä toisiaan sijaitsevilla kaupungeilla voi olla yhteinen kuningas ja puolustus. Kaupungit ovat erittäin hyvin vartioituja ja suuren kaupungin perusvartijoiden lukumäärä saattaa olla jopa useita satoja.

Toimeentulo ja talous

Kaupankäynti muiden rotujen kanssa on hyvin vähäistä ja satunnaista. Froemas-yhteisöt sen sijaan käyvät kauppaa keskenään. Jos mahdollista, kaupankäynti suoritetaan vaihtokauppana, mutta tarvittaessa myös rahaa käytetään.

Maan alla pystytään viljelemään monenlaisia sinne sopeutuneita kasveja ja kasvattamaan eläimiä. Monenlaiset suuret ja pienet sienet ja erilaiset levät ja sammalet ovat yleisiä maan alla. Näiden lisäksi jonkun verran viljellään kauraa muistuttavaa viljakasvia, jota froemasit kutsuvat nimellä Irgarh. Irgarhia käytetään pääasiassa leivän valmistukseen. Käytännössä ainoata karjaa ovat krgatit, eräänlaiset vuohen sukulaiset, joista saadaan maitoa ja lihaa, sekä nahkaa.

Matoviinana tunnettu erittäin vahva alkoholijuoma Treshha on alkujaan froemasien kehittämä juoma ja sen valmistus on heiltä levinnyt myös traedyrien keskuuteen. Croa-madot, joita valmistuksessa tarvitaan ovat yleisiä froemasien asuinalueiden syvyyksissä ja paikka paikoin, jopa tuhoeläimiin verrattavia riesoja.

Sukulaisuus

Mies on perheen pää ja suku periytyy miehen mukaan. Froemaseilla perhe tulee aina ensin. Seuraavana on klaani ja kolmantena yhteisö, johon kuulutaan. Suku on tärkeä ja on tärkeää tuntea oman sukunsa vaiheet ja historia niin pitkälle kuin vain mahdollista.

Kieli- ja kirjoitustaito

Froemasien kieli on forg. Kieli muistuttaa paljolti traedyrien taedogia, eli konsonanttien määrä on suuri ja osa sanoista kuulostaa lähinnä rykäisyiltä ja murahduksilta. Forg on huomattavasti monivivahteisempi kuin taedog ja paljon vaikeampi oppia.

(Huomautus: Ajastani traedyrien keskuudessa oli huomattavaa hyötyä froemasien kanssa kommunikoinnissa, sillä taedogin välttävä osaaminen auttoi alkuun forgin alkeiden opettelussa. Täytyy kyllä todeta, että monet forgin äänteet ovat ihmiskielelle äärimmäisen hankalia ja tämä erityisesti hankaloittaa kielen oppimista.)

Uskonto ja Uskonnolliset erikoispäivät

Käytännössä ainoa palvottava ja kunnioitettava jumala froemasien keskuudessa on Urgan. Miten jumalaansa huomioi, on jokaisen oma asia. Kerran tähtivuorossa kaupungin Urganin temppelissä järjestetään yhteinen tilaisuus, Urganin illallinen, jossa papit kertovat Urganista ja historian tapahtumista. Tilaisuus kestää useita tunteja ja päättyy mahtavaan ateriaan, jossa on suurin määrin tarjolla ruokaa ja juomaa. Tähän tilaisuuteen ovat kaikki froemasit tervetulleita, mutta osallistuminen ei ole pakollista. Voisi sanoa, että jokainen Urgania kunnioittava froemas osallistuu tähän Urganin illalliseksi kutsuttuun tilaisuuteen pari kertaa vuodessa.

Historia / käsitykset historiasta

Legendojen mukaan Urgan loi neljä kääpiökuningasta Ikikivien avulla, ottamalla palan jokaista Ikikiveä ja takomalla näistä noiden kuninkaiden luut. Urgan muovasi kuninkaat omaksi kuvakseen ja valutti heihin vertansa ja tämän jälkeen puhalsi heihin elämän. Nuo neljä kuningasta oppivat Ikikivien avustuksella maan ja aineen salaisuuksia. Jokainen neljästä kuninkaasta sai oman kansan johdettavakseen.

Urganin lyötyä Mustimmasta yöstä tulleen pedon Äiti-maan syvyyksiin, kuolevaiset saivat olla enemmän ja enemmän omissa oloissaan ja Ikikivetkin nukkuivat pitkiä aikoja heräten välillä jatkamaan opetuksiaan. Vähitellen aikojen saatossa nuo neljä kuningasta keskittyivät kansojensa johtamiseen ja opastamiseen ja taito kuunnella Ikikiviä alkoi vaipua unohdukseen.

(Huomautus: Urganista ja Mustimmasta yöstä tulleesta pedosta löytyy lisätietoa Urganista ja An'gaiasta kertovista kirjoituksista kirjastomme jumaluuksia käsittelevässä osassa.)

Ensimmäinen kuningas Tr'Agan halusi todistaa Urganille tulevansa kansoinensa toimeen omillaan. Hän asettui kansoineen lähelle maan pintaa ja he oppivat elämään pinnan tuntumassa ja sopeutuivat niin taivasalle, kuin maanallekin. Heistä muodostui kansa, joka nykyään tunnetaan nimellä traedyr, mannunkääpiöt.

Toinen kuningas Fr'Ogan halusi myös osoittaa olevansa Urganin luottamuksen arvoinen ja kykenevänsä elämään, kuten Urgan oli tarkoittanut. Hän johti kansansa kunnioittavan etäisyyden päähän Urganista, mutta ei kuitenkaan liian kauaksi. He asettuivat asumaan vuorten uumeniin ja tämä kansa tunnetaan nimellä froemas, vuorenkääpiöt.

Kuninkaista kolmas M'Ugan ei nähnyt ongelmaa Urganin läheisyydessä vaan jäi kansoineen syvyyksiin, jotta voisi ammentaa kaiken mahdollisen tiedon ja opin Urganilta. Hän halusi kansansa kukoistavan mahdollisimman vähällä työllä. Eloon ankarissa oloissa löytyi odottamatonta lisäapua Thealan ja Togan suunnalta ja vähitellen Urgan jäi vähäisemmälle huomiolle. Tämä kansa tunnetaan nimellä murdon, syväkääpiöt.

Neljännen kuninkaan nimi ja kansa on froemaseille mysteeri. On arveltu että hän olisi kansoineen jäänyt vartioimaan Urganin hopeasyvännettä ja odottavan Mustimmasta yöstä laskeutuneen pedon heräämistä ja viimeistä taistelua.

Aikanaan myös nuo neljä kuningasta jättivät maallisen elämän ja heidän kansansa jatkoivat elämistään ja kehittymistään ja levittäytymistään uusille alueille.

Viimeisin suuri lähes koko Melniä koskettanut suuri tapahtuma oli Mustan auringon sota. Vuorenkääpiöt eivät olleet juurikaan osallisina tähän sotaan, lukuun ottamatta joitakin yksittäisiä taisteluita traedyrien rinnalla. Froemasien kaupungit olivat maan pinnalla tuhoja aiheuttaneiden Gxotarin joukkojen ulottumattomissa, eikä sota koskaan ehtinyt levitä syvälle vuorten uumeniin.

Teknologia

Metallin- ja kiventyöstömenetelmät ovat huippuluokkaa ja ainoastaan traedyreillä voisi sanoa olevan vieläkin vankempi osaaminen metallintyöstöstä. Vastaavasti froemasien kiventyöstömenetelmät ovat omaa luokkaansa.

Metalleista mustarauta on, jos ei vaikeimmin, niin ainakin yksi vaikeimmin työstettävistä materiaaleista Melnissä. Mustaraudan työstämisen salaisuus on käytännössä vain ja ainoastaan kääpiöiden hallussa. Froemasit, ovat tässä taitavimpia. Toki lähes mikä tahansa rotu pystyy työstämään ja muovaamaan mustarautaa, mutta työ on todella hidasta ja vaikeaa ja haluttuun lopputulokseen pääseminen lähes mahdotonta. Eräs tärkeä ja prosessia suuresti nopeuttava ainesosa on gregoraksi kutsuttu aine, jota saadaan syvällä maan sisuksissa eläviltä valtavilta toukkamaisilta olennoilta monderiksilta. Gregoran saamiseksi monderis on tapettava, mikä on helpommin sanottu kuin tehty. Sanotaan myös, että tavallinen tuli ei riitä mustaraudan kuumentamiseen, vaan ahjon tulee olla yhteydessä suoraan tulen elementtitason suunnattomaan kuumuuteen.

Sotalaitos / käytetyt aseet ja tekniikat

Maanalainen maailma on vihamielinen paikka elää ja selviytyminen on usein hyvästä valmistautumisesta ja varusteista kiinni. Huolellisesti valmistetut ja kestävät aseet ja haarniskat ovat hengissä säilymisen ehto ja tästä syystä korkealuokkaiset aseet ja panssarit ovat erittäin arvostettuja. Ankara ja kurinalainen taistelutaitojen harjoittelu kuuluu myös lähes jokaisen froemasin elämään.

Useimmin käytettyjä aseita ovat erilaiset raskaat kirveet ja moukarit. Nämä siitä syystä, että monilla maan alla elävillä olennoilla on suojanaan kova ja paksu panssari, joka täytyy saada murskattua. Kirveet ja moukarit eivät myöskään rikkoudu yhtä helposti kuin miekka. Pitkällä partiointi- tai tutkimusmatkalla aseen täytyy kestää loppuun asti, koska ei ole mahdollista hankkia uutta tai korjata esimerkiksi katkennutta miekkaa. Jonkin verran käytetään myös erilaisia varsijousia. Haarniskoista yleisimmin käytettyjä ovat raskaat levyhaarniskat ja rengaspanssarit.

Kaupunkien puolustus on rakennettu vahvaksi ja yleensä kaupunkiin johtaa vain muutama reitti, joita on helppo puolustaa vahvaakin vihollista vastaan. Kaikki käytävät ovat moninkertaisesti ansoitettuja ja ne voidaan tarvittaessa romahduttaa. Kaupunkien rakentamisessa on otettu huomioon piirityksen ja eristykseen jäämisen mahdollisuus. Jos kaikki kulkuyhteydet joudutaan sulkemaan, kestää kaupunki voimissaan pitkiäkin aikoja. Ehkäpä suurin koko kaupungin olemassaoloa uhkaava vaara on monderis, joka voisi helposti syödä tiensä koko kaupungin läpi. Tästä syystä kaupungin ulkorajat on suojattu ohuin jaloplatinariimuin. Pienikin määrä jaloplatinaa pitää monderikset loitolla ja kaupungin turvassa.

Suhtautuminen muihin rotuihin

Froemasit eivät ole juurikaan tekemisissä muiden rotujen kanssa. Suurin ja loogisin syy tähän on heidän asuinalueensa, jotka usein sijaitsevat kaukana muista roduista. Heillä on hyvät välit traedyreihin ja paladreihin. Ihmisiin heidän suhtautumisensa on melko neutraalia ja jopa kauppaa saatetaan silloin tällöin käydä. Ajoittain froemasit lähettävät retkikuntia myös maan pinnalle, jotta pysyvät perillä maailman tapahtumista myös sillä saralla. Froemasit eivät koskaan solmi liittoja muiden rotujen kanssa.

Vihatuin rotu froemasien keskuudessa on murdonit eli syväkääpiöt, joiden kanssa heillä on usein verisiä sotia ja yhteenottoja.

Magia

Mannunkääpiöiden tapaan vuorenkääpiöt ovat erittäin epämaagisia. Heidän keskuudessaan ei ole lainkaan velhoja. Tästä epämaagisuudesta on myös etua, sillä se antaa erittäin hyvän vastustuskyvyn kaikenlaista magiaa vastaan.

Pappismagia sen sijaan on melko yleistä froemasien keskuudessa ja kaupungeista löytyy yleensä useita korkean tason vihittyjä.

Muuta

Froemasit arvostavat malmeja ja jalokiviä vain niiden hyödyllisyyden takia. He eivät näe jalokivissä ja jalometalleissa mitään rahallista arvoa. Tämä johtuu siitä ,että Urgan muovasi kääpiön aarteidensa vaalijoiksi ja vapautti heidät ahneuden kiroukselta. Kääpiöt eivät halua kaivaa jalokiviä rahallisen arvon vuoksi tai käydäkseen kauppaa niillä ja malmiakin he louhivat ainoastaan hyötykäyttöön, kuten rautaa aseisiin ja työkaluihin. He arvostavat kyllä hyvää käsityötä ja ovat ylpeitä seppiensä ylivertaisuudesta muiden rotujen seppiin nähden. Kerran vuodessa Urganin kunniaksi järjestetään Lensotti-haasteet.

Lensotti-haasteet

Lensotti-haasteet ovat seppäkilpailut, joiden voittaja saa suurta mainetta ja kunniaa ja johon aivan kaikilla on rodusta riippumatta lupa osallistua. Lensotti kestää neljä viikkoa ja tänä aikana kaikki sotatoimet ovat kiellettyjä. Jopa syväkääpiöt ovat tehneet Lensottisopimuksen. Mikäli jokin Lensottiin osallistuva yhteisö joutuu hyökkäyksen kohteeksi Lensotin aikana, on kaikilla Lensottisopimuksen tehneillä velvollisuus auttaa Lensottiveljeään. Vastaavasti, jos joku Lensottiin osallistuva yhteisö aloittaa sotatoimet Lensotin aikana, suljetaan kyseinen yhteisö ikiajoiksi Lensotti-haasteiden ulkopuolelle.

Lensotti kestää neljä viikkoa ja jokaiseen viikkoon kuuluu neljä päivää valmisteluja ja viidentenä ovat kilpailut. Valmistelut sisältävät seremonioita, joissa syödään hyvin ja nostetaan lukuisia maljoja. Lensottiin kuuluu kolme työtä. Nämä työt ovat täydellinen naula, hevosenkenkä ja ase. Lensotin viimeinen viikko kuluu päätösseremonioiden merkeissä ja voittajan julistamisessa. Viimeisellä viikolla solmitaan myös kauppasuhteita ja pidetään pestimarkkinoita.

Froemasit ovat immuuneja moltharien verelle. Heistä ei voi tehdä vampyyrejä eikä molthareita. Tämä johtuu siitä, että froemasit ovat sitkeähenkisiä ja verensä puolesta niin puhtaita, että motharien veri ei pääse saastuttamaan heidän kehoaan. Heidän verensä periytyy seppien kuninkaasta, itsestään maan pojasta ja tulen herrasta, Urganista.

Tekstin kirjoittanut : MoR

Tulostettava versio tästä tekstistä