Kirtera
Kuvaus
Kirtera on melko pienikokoinen lehtipuu. Puu on muodoltaan pensasmainen ja pyöreähkö ja sillä on tiheä oksisto ja lehdistö. Täysikasvuiset lehdet ovat väriltään tummanvihreitä ja muodoltaan melkein pyöreitä. Lehdet ovat pieniä, noin kaksi senttiä halkaisijaltaan. Keväisin vastapuhjenneet lehdet ovat heleän vaaleanvihreitä, mutta tummuvat muutamassa viikossa. Syksyisin ennen talven tuloa lehdet muuttuvat ensin punaisiksi ja putoavat sitten pois.
Kirteran runko on karhea ja epätasainen. Se on väriltään tummanharmaa ja paikoitellen lähes musta. Runko on mutkainen ja hyvin harvoin siitä löytyy yli metrin pituista suoraa osaa. Rungosta kasvaa runsaasti oksia sieltä täältä ja oksat ovat kippuraisia ja mutkaisia. Mutkaisuus ja tiheys tekevät oksistosta lähes läpipääsemättömän ja saavat aikaan Kirteran pallomaisen muodon. Puu kasvaa keskimäärin noin viiden metrin korkuiseksi. Kirtera on hidaskasvuinen ja se kasvaa muutamana ensimmäisenä vuotenaan noin 20cm vuodessa, jonka jälkeen kasvu hidastuu noin 5-10 senttiin vuodessa. Täysikasvuiseksi puu kasvaa noin 50–100 vuodessa. Täysikasvuisen Kirteran runko on tyvestä halkaisijaltaan noin 30cm paksuinen.
Juuret ovat paksut ja verrattain lyhyet ja kasvavat lähellä maanpintaa. Juuret ovat myös mutkittelevia ja paikoin jopa toisiinsa kietoutuneita. Vuorenrinteillä, joilla Kirtera yleensä kasvaa, lyhyet juuret riittävät hyvin ankkuroimaan sen tukevasti maahan kivien ympärille ja rakoihin.
Kirtera kukkii keväällä ennen lehtien puhkeamista. Niin sanotut kukat ovat hieman käpyä muistuttavia pieniä ja pyöreähköjä pallukoita ja väriltään kellertäviä. Kukat tuottavat runsaasti vaaleaa siitepölyä, joka leviää tuulen mukana ja pölyttää lähialueiden muita Kirteroita. Runsaan siitepölyn voi keväisin jopa nähdä pöllyävän ilmassa ja se maistuu suussa makeahkolta, mutta on täysin vaaratonta. Hedelmöittyneet kukat alkavat kehittyä ja kasvaa. Ne kasvavat noin sormenpäänkokoisiksi pyöreiksi kävyiksi, jotka ovat ensin vihreitä, mutta syksyä kohden tummuvat ja ovat kypsinä aivan pikimustia. Kypsät kävyt kuivuvat ja tiputtavat pieniä siivellisiä siemeniä tuulen vietäväksi. Yksi Kirtera tuottaa valtavan määrän siemeniä, joista vain harva päätyy otolliselle kasvualustalle ja itää.
Ominaisuudet
Kirteran kaarna on kovaa ja pahkuraista. Pahkurat ovat erityisen kovia, sillä ne ovat muodostuneet kuivuneesta mahlasta, jota tihkuu keväisin rungosta. Rungon pinnan voisi sanoa muistuttavan rupikonnan selkää. Itse rungon puuaines on väriltään vaaleanruskeaa ja melko kovaa. Kuivuessaan puu tummuu hieman, mutta ei kutistu siinä määrin että halkeaisi. Tuoreet vihreät kävyt ovat syötäväksi kelpaavia ja maultaan makeita.
Esiintymisalue
Kirteraa esiintyy vain Kuusaarella, jossa sitä kasvaa pääasiassa Kuuvuorten rinteillä. Se on melko yleinen ja kasvaa jopa kilometrin korkeudessa. Mitä korkeammalla Kirtera kasvaa, sitä pienempi ja hidaskasvuisempi se on. Alhaalla aivan vuorenjuurella kasvava Kirtera on jättiläinen verrattuna kilometrin korkeudessa kasvavaan kitukasvuisen näköiseen kääpiöön.
Käyttö
Kirteralla on monia käyttötarkoituksia. Yleisimmin tunnetaan tuoreista kävyistä valmistettu jälkiruoka Kirnah. Kirnah on yksi ceenalaisten kansallisruoista ja se valmistetaan keittämällä tuoreita vihreitä käpyjä kahdesta kolmeen tiimaan, jonka jälkeen entisestään pehmenneet kävyt kaadetaan kulhoon ja vielä kuumien käpyjen sekaan kaadetaan reilusti hunajaa. Tämän jälkeen jälkiruoan annetaan jäähtyä rauhassa ennen tarjoilua. Kirnah on suussa sulavaa ja makeaa. Tuoreita vihreitä käpyjä voidaan syödä myös sellaisenaan ja ne maistuvat miedon makeilta.
Kirteran runkoa, oksia ja juuria käytetään monenlaisten koriste-esineiden valmistukseen. Mutkaisuutensa vuoksi niistä voidaan loihtia muun muassa kauniita patsaita ja ovenkahvoja.
Kirteran lehdillä uskotaan olevan lievästi ruhjeita parantava vaikutus. Lehdistä voidaan valmistaa haude. Mitä vanhempia ja tummemmanvihreitä lehdet ovat sitä paremmin ne tehoavat. Haude valmistetaan murskaamalla lehtiä paksuksi tahnaksi ja asettamalla tätä tahnaa ruhjeen päälle paksuksi kerrokseksi. Hauteen annetaan vaikuttaa ainakin vuorokauden ajan ja se voidaan peittää siteellä paikalla pysymisen varmistamiseksi.
Tekstin kirjoittanut : MoR
Tulostettava versio tästä tekstistä
